Vähän olen ylpeä itsestäni! Olen nimittäin saanut itseni kuluneella viikolla peräti kolme kertaa lenkkeilemään. Alkuviikosta tehtiin vajaan tunnin kävelyreissu avokin kanssa, eilen olin puolentoistatunnin lenkillä järvimaisemissa ja tänään tuli ulkoiltua sellainen tunnin lenkki metsässä. Oli myös kiva napsia sykyisiä kuvia värjääntyneistä puista, pensaista, isoista kärpässienistä, joutsenista ja järvimaisemista.
Sairaanhoitaja suositteli, että alkuun sisällyttäisin viikkoon puolentunnin lenkkeilyn kolmena päivänä viikossa ja siitä sitten pikkuhiljaa alkaisin lisäämään lenkin kestoa ja pituutta.
Puhuttiin myös viime kerralla sairaanhoitajan kanssa, että miten voisin houkutella itseni liikkumaan. Sairaanhoitja suositteli, että alkaisin jollain tavalla palkitsemaan itsenäni aina lenkin jälkeen, mutta miten? En ainakaan millään herkuilla. :D Itse ajattelin paremminkin niin, että lähden helpommin liikkumaan kun on jokin määränpää. Kamerankin mukaan ottaminen innostaa liikkeelle. Nyt se onkin ollut aika tiiviisti matkassa. Miten houkuttelette itsenne liikkumaan? Ideoita, vinkkejä.
Kuvaaminen innostaa liikkumaan luonnossa ja kaloreita palaa kuin itsestään. Mielekäs liikkeelle lähteminen takaa hyvänolon tunteen myös henkisesti. Mulla ei nuo pakkoliikunnat toimi.
VastaaPoistaEilen hipsin yli 3 h kameran kanssa miehen juostessa maratonia ja minä kuvailemassa.
Tsemppiä!
Jojoilija: Minukaan ei ole pahemmin pakkoliikunnan varjolla saatu liikkeelle. Ehkä joskus satunnaisesti olen pakottanut itseni ulos, mutta se ei kauaksi kanna.
VastaaPoistaKuvaamisen lisäksi teen joskus ns. ostosreissuja johonkin vähänn kaumpana sijaitsevaan kauppaan, kuin lähikauppaan. Ostosten ei tarvitse olla isoja, kunhan pääsee määränpäähänsä. Joskus olen ostanut esim. arvan tai lotonnut. :)