Sairaanhoitajan vastaanotolla, osa 3

Mulle oli tälle aamulle varattuna aika sairaanhoitajalle.

Pyöräilin terveyskeskukseen ja odottelin siinä odotustilassa sairaanhoitajaa. Tutunnäköistä hoitajaa ei näkynyt missään. Lääkäreitä ja hoitajia kyllä meni ristiin ja rasiin, ja siivojakin teki työtään käytävällä, mutta omahoitajaa ei näkynyt missään. Odottelin vartin yliajalla, jonka jälkeen lähdin tiedustelemaan, mikä on tilanne. Onko mulla ylipäätään mitään aikaa?

Samalla hetkellä, vieras hoitaja kutsuu minua nimellä vastaanotolleen. Käsitin, että asioitani tämän hoitojaksonajan hoitaa aina se ja sama, sairaanhoitaja. Turha luulla nykypäivänä, että lääkärit ja muu hoitohenkilökunta pysyisi samana.

Alkukeskustelu tuntui hieman hankalalta. Tuntui, että kaikki täytyy jälleen alkaa alusta. Hoitaja luki koneelta mun tietoja ja kyseli voinnin laitaa. Kerroin, että yleisvointi on ollut ihan hyvin ja että painokin on alkanut tippumaan. Hitaasti, mutta varmasti. Hitaamminen syntyy todennäköisemmin pysyvämpiä lopputuloksia kuin jos yrittäisi tiputtaa painoa paljon pienessä ajassa.

Keskustelun edetessä, mulle tuli kamalan hyvä tunne. Tuntui, että tämän päiväinen sairaanhoitaja oli paljon sosiaalisempi kuin sen ns. omahoitaja. Tuntui mukavalta keskustella tämän "uuden" kanssa. Ei siis huono asia, että hoitaja vaihtui. (Se on sitten asia erikseen, että kuinka monta kertaa saan käydä tämän tämänpäiväisen hoitajan luona.) Sovittiin kyllä tänään, että tapaamme myös ensi kerralla. Varasimme ajan tuonne marraskuun puoleenväliin. Välitavoite on edelleen se, että marraskuun alkuun mennessä saisin puntarin näyttämään alle 70,0 kg. Hoitaja sanoi sen olevan ihan realistinen tavoite.

Keskustelimme liikunnan tärkeydestä ja keinoista, joita voisin ottaa käyttöön sen lisäksi, että pyrin nyt ja jatkossakin pyöräilemään ja kävelemään. Kerroin, etten ole kovinkaan halukas, esim. lähtemään ohjattuihin ryhmiin tai kuntosalille rehkimään, en ainakaan tässä vaiheessa. Monet kuntosalit ovat julmetun kalliita ja niihin on usein ostettava jonkinlainen kausikortti. En koe kovinkaan viisaaksi ostaa kallista korttia, jos sitten juttu ei tunnukaan mielekkäältä. Voihan se olla, että jossain vaiheessa asiaa mietin uudelleen. Ei ole oikein ketään kaveriakaan kenen kanssa voisin lähteä kokeilemaan juttuja.

Hoitaja antoi hyviä ja edullisia vinkkejä, joita voin tehdä ja kokeilla ihan kotona. Ylös ja kyykkyyn- liike on kuulemma todella tehokas, sekä jumppapallon päällä istuminen. Käsipainojen hankinnastakin oli puhetta ja ellei halua ostaa painoja, voi esim. puolentoistalitran limupullon täyttää esim. vedellä.

Olen ymmärtänyt, että jumppapallon päällä tulisi tehdä erilaisia liikkeitä, mutta se jo että istuu pallon päällä, on tehokasta liikuntaa. Siinä kun istuskelee, joutuu koko ajan tasapainottelemaan ja silloin on moni lihas töissä. Onko teillä muilla kokemuksia jumppapallosta? Onko teillä antaa muita hyvä vinkkejä ja neuvoja? Kiinnostaisi tietää, että minkälaisia kunto-ohjelmia muilla on.

Paino oli aamulla 73,7kg vaatteet päällä ja vyötärö 106,00 cm. (Olen aijemmin mitannut vyötärön väärästä kohtaa.) Oikea mittauskohta on pari sormenmittaa navan yläpuolelta. Minä olen mitannut aina navankohdalta.