V****! On tullut vedettyä kaiken kiireen ja ihme himojen keskellä sellaista roskaa taas kurkusta alas, että heikompia hirvittää! Avokki voi tosi huonosti eilen illalla. Närästi, oksetti kunnes lopulta oksensi. Otti kai vähän rinnastakin. Nukuttiin tosi huonosti molemmat viime yön.
Tänä aamuna avokki soitti itselleen aikaa lääkäriin. Uskon, että hän oli eilen illalla paljon kivuliaampi, mitä antoi ymmärtää. Miehet kun eivät ihan helpolla ole tilaamassa lääkäriltä aikaa! Puntaroitiin yhdessä aamulla, että varaako hän ajan vaiko ei. Sanoin, että jos vähääkään tuntuu siltä, että pitäisi varata, niin tottakai sitten varaa.
Jos ja toivottavasti mitään erikoista ei ilmene, uskon edelleen että se hänen huonovointisuutensa johtui eilen illalla tupakoimisesta, oluesta ja rasvaisesta ruoasta, jota hän veti eilisen illan itseensä. Siihen päälle sitten kaikenmaailman ajatukset ja tietenkin huolestuminen.
Tänä aamuna lähti loput sipisit roskikseen. Työpäivän jälkeen pitää kyllä istua alas ja jutella vakavasti tästä meitä molempia koskettavasta elämäntavastamme, tilanteestamme.
Vielä olisi tehtävissä ennen kuin se ambulanssi, apu on kohdallemme oikeasti tilattava. Sitä päivää emme halua nähdä, kokea.
Viikko alkoi sekavissa ja vähän huolesttavissakin mietteissä. Perjantaina mulla on aika sinne sairaanhoitajalle. En muista koska olisin odottanut näin innoissani aikaa valkotakin luokse. En tiedä mitä siltä käynniltä odotan, mutta jotain konkreettistä ja suoraan sanomista. Jonkinlaisen herättämisen tahtoisin itsessäni tapahtuvan, tosin eilinen oli kyllä jo sellainen.
Miksi ihminen tekee itselleen näin? Miksi ei olisi yhtä helppoa kieltäytyä kaikesta hyvästä kuin niistä, joista ei pidä, joita inhoaa? Miksi pitää tunkea sisäänsä kaikkea moskaa, koska siitä ei saa kuin huonon olon ja pallomahan. Miksei aikaisemmista kerroista opi mitään? Miksimiksimiksi??
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti